Pyhäjuttu
Hartaudellisia sanoja ja kuvia elämääsi.
Blogit
21.02.2012, 15:44
Mulla olis salaisuus kerrottavana...
Salaisuudet mielettömän kiinnostavia. Jos kuulee toiselta
salaisuuden voi se olla mielettömän tärkeä tai arka asia toiselle.
Salaisuutta tulee kunnioittaa, sille tulee antaa tilaa ja aikaa.
Joskus ei millään malttaisi olla kertomatta toisen salaisuutta eteenpäin,
halutaan olla kuitenkin luotettuja...
Millaisia salaisuuksia sinä kannat sisälläsi?
Millaisia salaisuuksia olet saanut kuulla?
Tuhkakeskiviikkona alkaa kirkossa salaisuuteen valmistautuminen.
Paastonaika kestää 7 viikkoa ja se valmistaa suuren salaisuuden vastaanottamiseen.
Paastonaika on odottamisen, valmistautumisen ja katumuksen aikaa.
Silloin on erityistä aikaa miettiä suhdetta Jumalaan, elämiseen ja arvoihin.
Mille asialle voisit antaa lisää aikaa paastonaikana?
(käydä kirkossa, tehdä hyvää, tehdä kotiläksyt tunnollisemmin, rukoilla, lukea Raamattua...)
Kirkon puolella tuon top secret-merkin tilalla saa olla risti.
Tuhkakeskiviikon messussa piirretään tuhkalla otsaan risti, katumuksen merkki.
Kristuksen ristin juurelle saat tuoda kaikki synnit, salaisuudet ja unelmat.
14.02.2012, 18:24
Ystävyys on yhteistä työtä!
Mitä haluat tehdä ystävän kanssa?
Mennä leffoihin, käydä kahvilla, jutella salaisuuksia ja elämän asioita, ottaa mukavia kaverikuvia, käydä shoppaileen, pelata frisbeegolfia...
Mitä vielä keksit?
Mitä voit tehdä Jeesuksen kanssa?
Mennä leffoihin - voinko?
Käydä kahvilla - juoko Jeesus kahvia? Varaanko hänelle tuolin pöydästä?
Jutella salaisuuksia ja elämän asioita -rukoillahan voisin?
Ottaa mukavia kaverikuvia - onnistuuko?
Käydä kaupoissa yhdessä - Jeesuksella on aina sama kaapu, tarviiks se uusia vaatteita?
pelata frisbeegolfia - eihän se oo reilu peli, että toinen saa kerralla kiekon koriin?!?
Voiko Jeesus olla meidän elämässä koko ajan mukana, vai survotaako me Jeesus vaan kirkkoon ja tavataan ehtoollisella?
Voisko Jeesus todella olla meidän matkassa, kun me ollaan koulussa, pelaamassa futsalia tai keilaamassa?
Pyhä Jumala, kiitti ystävistä,
siunaa heitä. Jeesus sinä pidät minusta
huolta, auta että oppisin tuntemaan sinua enemmän.
Aamen.
05.02.2012, 00:29
Ihana valo!
Sähköt on poikki! Apua, missä on taskulamppu tai kynttilä, tulitikut… Tilanne saattaa olla tuttu myös tämän talven kokemuksista. Kynttilät ja valot ovat melkoisen tärkeä asia elämässä, pimeässä ei oo kiva olla (paitsi nukkuminen on mukavampaa pimeässä).
Yllätyin iloisesti viikonloppuna kynttilästä! Olin tapaamassa ystävääni ja heidän kotinsa hyllyssä kunniapaikalla oli kastekynttilä. Luterilaisessa kirkossa on tapana antaa kastejuhlassa erityinen kynttilä. Tuota kastekynttilää voisi polttaa vuosittain kastepäivänä (tai silloin kun siltä tuntuu) ja loppuun se olisi tarkoitus polttaa konfirmaatiopäivänä.
Kastekynttilä voi muistuttaa meitä elämän sähkökatkojen aikanakin toivosta ja rukouksesta. Elämän sähkökatkoissa saattaa tulla pimeää ja apua ei löydy. Joskus elämään tulee sähkökatko, kun joudumme kotiarestiin, kokeet menee huonosti, riidellään, sairastutaan, on huolia, surua. Kastekynttilä muistuttaa Kristuksesta, joka on maailman valo, joka valaisee kaiken pimeyden. Valo, joka valaisee ja antaa toivoa silloinkin kun kulman takana näyttää synkältä. Kristus-valo ei ole mikään pikku ledituikku vaan kunnollinen spottivalo, jonka valossa ja jota kohti saamme kulkea.
Pyhä Jumala, kiitos…
Siunaa läheisiäni, ystäviäni…..
Haluan tuoda eteesi seuraavat asiat ja ihmiset…
Valaise elämääni. Jeesuksen Kristuksen nimessä, aamen.
25.01.2012, 15:09
Minä tässä olen, älä pelkää.
Kuunneltaisiinko alkuun Exit – yhtyeen laulu ”Uutta sarastaa"?
”Älä pelkää, vaikka tuuli pohjoinen
vesiä jäätää halki merten kiitäen.
Älä pelkää, vaikka sydän hiljainen
kipua kantaa lohdutusta etsien.
Kerto:
Aika on suurten surujen mieltä liikuttaa,
aika vain vaiti odottaa.
Aika, kun sanat katoaa.
Aika on tuulten pihamme puita riepottaa
aika, kun myrsky raivoaa.
Lopulta sateet taukoaa
ja uutta sarastaa.
Älä pelkää, vaikka kylmä pakkasyö
pihamme routaan saa ja nurmen huurteeseen.
Älä pelkää, vaikka viima vasten lyö,
veneemme kyllä vastavirtaan taistelee
Kerto…
Älä pelkää, sillä toivo meillä on:
Jumalan rakkaus meitä täällä kuljettaa.
Älä pelkää, sillä mieli levoton
lopulta lohdutuksen sekä levon saa.
Tiberiaan järvellä puhalsi ankara tuuli, kun opetuslapset olivat matkalla järven yli kohti Kapernaumia. Oli pimeää ja aallot löivät rantaan vaahtopäisinä. Yhtäkkiä myrskyn keskeltä venettä lähestyi joku vetten päällä kävellen. Opetuslapset pelästyivät, mutta kuulivat pian myrskyn keskeltä tutun äänen: ”Minä tässä olen, älkää pelätkö.”
Oman elämämme myrskyissä Jeesus tulee luoksemme ja sanoo, ”Minä tässä olen, älä pelkää.” Miten helpottavalta ja lohduttavalta tuntuukaan, että juuri sellaisella hetkellä, kun tuntuu, että omassa elämässä myrskyää, aallot lyövät vaahtopäisinä vasten, kaikki tuntuu menevän pieleen tai tulevaisuus tuntuu pelottavalta, niin edessäni seisoo elävän Jumalan poika joka sanoo ”Minä tässä olen, älä pelkää.”
Tänäänkin Hän tulee luoksemme ja lausuu nuo sanat: minä tässä, älä pelkää. Turvallisin mielin me saamme lähestyä Jumalaa ja jättää elämämme Jumalan käsiin, joka sanoo itsestään: minä olen HYVÄ paimen, minä olen tie, totuus ja elämä. Joka sanoo sinulle ja minulle: Minä tässä olen ja minun tahtoni sinua kohtaan on hyvä. Hän vie meidät perille läpi tuulten ja myrskyjen, parasta tietä, jos vain annamme Hänen meitä tällä tiellä kuljettaa.
”Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä.”
Jaak.4:8
17.01.2012, 16:03
Naapurikylissä
”Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti ulos. Hän meni paikkaan, jossa sai olla yksin, ja rukoili siellä.” Mark.1:35
Oletko koskaan pysähtynyt pohtimaan kysymystä elämäntarkoituksesta? Minä olen miettinyt sitä usein ja paljonkin. Mikä on minun elämäni tarkoitus, mitä varten täällä olen, tässä elämässä ja tässä maailmassa ja tällä paikalla? Mikä on minun tehtäväni Jumalan valtakunnan työssä, mikä on se paikka missä Jumala haluaa minua käyttää? Joskus tuo tehtävä hämärtyy, hukkuu kaiken muun epäolennaisen ja vähemmän tärkeän joukkoon.
Jeesus nousi ja meni paikkaan jossa sai olla yksin ja rukoili siellä. Meidänkin on tärkeää jatkuvasti hakeutua hiljaisuuteen ja rukoukseen, yksinäisyyteen ja yksinoloon Jumalan kanssa. Kysellä Hänen tahtoaan ja suunnitelmiaan, kysyä missä Hän minua tarvitsee, mihin hän haluaisi minut lähettää.
”Me lähdemme nyt täältä ja menemme naapurikyliin. Minun on saarnattava sielläkin, sitä vartenhan minä täällä olen.” Mark.1:38
Meidät kristityt on kutsuttu viemään eteenpäin evankeliumia ja ilosanomaa Jeesuksesta Kristuksesta. Jeesus otti opetuslapsensa ja sanoi heille ”Me lähdemme nyt täältä ja menemme naapurikyliin…” Onko sinun elämässäsi ”naapurikyliä”, jonne olisi mentävä? Jonne Jumala haluaisi sinut viedä, jotta sielläkin kertoisit hänen suurista teoistaan, olisit Hänen valonaan? Sellaisia paikkoja ja sellaisia ihmisiä, jotka eivät vielä ole kuulleet armon sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta? Tuo naapurikylä ja nuo ihmiset voivat olla yllättävän lähellä: omassa koulussa tai kotona. Välttämättä ei siis tarvitse lähteä kauas. Keitä ovat nuo ihmiset sinun elämässäsi, joille sinä voisit kertoa Jeesuksesta?
Hiljaisuudessa on hyvä lähestyä Herraa, rukouksessa kysyä Hänen tahtoaan. Pyytää, että Hän veisi niihin paikkoihin ja niiden ihmisten pariin, missä Hän haluaa minua käyttää. Pyytää, että Hänen tahtonsa saisi tapahtua minussa, tänään.
Hiljaisuudessa ja rukouksessa tehtävä kirkastuu...
|
|
|